Hva skjer om isbreer begynner å smelte mye raskere enn forventet og det oppstår en gigantisk tsunami? Kan Norge, med sin lange kystlinje, overleve det? Eller klarer en finsk oppfinner å stoppe smeltingen?..
“Meidän piti elää silmästä silmään eikä repiä silmää silmästä. Halusimme avata nyrkin silitettäväksi kädeksi, mutta se takoi vimmatusti ja hakkasi kaiken säpäleiksi ja kaikki kuoliaaksi!”…
En regnfull natt kommer Too-tikki for å besøke Mummifamilien. Hun har med seg Ninni, en liten jente som har blitt helt usynlig etter å ha bodd altfor lenge med en ironisk tante…
Oslon kirjallisia nähtävyyksiä esittelevä sarjamme on täällä taas! Vielä emme ole päässeet keskustan Karl Johans gatea pidemmälle, mutta lupaan, että seuraavassa osassa siirrymme jo hitusen kauemmas. Tällä kertaa vierailemme kuitenkin vielä pääkadun historiallisessa Grand Cafe -kahvilassa. Oslon hienoimpia hotelleita on ehdottomasti eduskuntatalon lähellä sijaitseva Grand Hotel, jonka parvekkeelta Nobel-voittajat joulukuun alussa vilkuttelevat. 1874 avatussa arvokkaassa …
“Det var jo underlig, da, det som hendte etterpå. Sandra hadde aldri, aldri vært så nær ved å fortelle Doris Flinkinberg alt, alt. Så nær… og likevel hadde hun hevet hånden, likevel siktet hun rett på Doris i bassenget. Eller Myrdronningen. Da. Eller hva man skulle kalle henne.” Det er ikke lett å skrive om …
Eräs lempipaikkojani koko Oslossa on pieni suloinen Ibsen-museo. Museo löytyy (kuinka ollakaan!) Henrik Ibsensgatelta, linnanpuiston toiselta puolelta. Paikasta ei voi erehtyä, sillä oven ulkopuolella nököttää itse herra Ibsen kepin nokassa ja museon ikkunassa pyörii suurella tv-ruudulla pätkiä erilaisista Ibsen-filmatisoinneista. Sisältä museon aulasta löytyy kirjahyllyllinen Ibsenin näytelmiä eri kielillä sekä läjäpäin Ibseniä käsittelevää kirjallisuutta. Joka kerta … Continue reading
“Norja on oikealle maailmalle pelkkä merkityksetön esikaupunkialue. Ja me etäännymme oikeasta maailmasta koko ajan kauemmas.” Erlend Loen “Doppler“-romaanin päähenkilö muistuttaa kovasti päähenkilöä miehen aikaisemmasta kirjasta “Supernaiivi“. Jopa siinä määrin, että kyseessä voisi hyvinkin olla sama henkilö, parikymmentä vuotta vanhempana. Juuri tästä seuraavat sekä kirjan ansiot että sen heikkoudet. Parikymppisenä koin “Supernaiivin” erittäin lohdulliseksi kirjaksi. Omassa identiteettikriisissäni … Continue reading
Thorbjørn Egnerin “Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä” oli lapsuuteni rakkaimpia kirjoja. Siksi täytyykin heti alkuun antaa kiitosta kirjan suomentaneille Marja-Liisa Alangolle, Eila Kivikkaholle ja Panu Pekkaselle, koska mielestäni nimi Hyppelihiiri on ehdottomasti alkuperäistä Klatremus-nimeä hienompi! Ja kyllä Myökki-Pyökki-metsäkin on vähintään yhtä hieno kuin alkuperäinen Hakkebakkeskogen. Minulle Hyppelihiiri on siis tuttu jo vuosikymmenten takaa ja tuntuukin hassulta, että nykyisessä … Continue reading
Kirjallinen matkamme jatkuu Tronsmo-kirjakaupasta eteenpäin kuninkaanlinnaa ympäröivään linnanpuistoon, josta löydämme Gustav Vigelandin valmistaman kirjailija Camilla Colletten (1813 – 1895) patsaan. Camilla Collett oli ensimmäinen norjalainen naiskirjailija ja feministi. Suuret norjalaiset kirjailijat Henrik Ibsenistä Alexander Kiellandiin ovat nimenneet juuri Colletten suureksi vaikuttajakseen. Erityisesti Colletten feministisellä esikoisromaanilla “Amtmandens Døtre“ on tärkeä paikkansa norjalaisessa kirjallisuuden historiassa. Camilla Collett oli … Continue reading
“- Eikö äitisi ole opettanut sinulle, ettei sinun pidä lähteä vieraiden ihmisten autoon? Nainen penkoo tavaroita puhuessaan. – Miksei? – Kaikki ihmiset eivät ole kilttejä. Nainen katsoo häntä hymyillen. Hampaat näyttävät aika pieniltä, Jonin tekee mieli tunnustella omia etuhampaitaan vertailun vuoksi. – Äiti sanoo että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan kilttejä.” Hanne Ørstavikin “Rakkaus” on kirja, josta … Continue reading
Arto Paasilinna er en av de mest berømte finske forfatterne. Hans bøker er oversatt til nesten 50 språk og spesielt i Frankrike er Paasilinna verdsatt som en filosofisk mester. “Harens år” var Paasilinnas gjennombrudd. Boken ble første gang utgitt i 1975 (ifølge det kinesiske horoskop var 1975 harens år!) og gjennom årene har den kommet … Continue reading
“Ihmisten ei pidä ottaa elämää itsestäänselvyytenä, hän ajattelee, heidän ei pidä ottaa annettuna että kaikki hyvä säilyy. Kuoleman kohtaavat kaikki.” Onko toisen pelästyttäminen rikos? Missä menee raja, joka erottaa pienen ilkeän jäynän vaarallisesta kiusaamisesta? Kaupungissa alkaa tapahtua kummia eikä kukaan tiedä kuka on pelottavien puheluiden ja muiden omituisten, satunnaisilta vaikuttavien tekojen takana. Miksi kukaan tekisi … Continue reading
Kirjallisen Oslon esittely jatkuu. Tällä kerralla tutustumme Oslon ehdottomasti sympaattisimpaan kirjakauppaan. Norjassa on muutama suuri kirjakauppaketju, mm. Ark, Tanum ja Norli , joiden liikkeitä löytyy ympäri Osloa. Osa kaupoista myy lähinnä pokkareita tai toimistotarvikkeita, muutama taas on Akateemisen kirjakaupan tyylisiä isoja kauppoja, joissa on hyvät valikoimat. Näitä ketjulikkeitä hauskempi on kuitenkin ehdottomasti Oslon soma kirjakauppaklassikko … Continue reading
Jos minulta kysytään, on seuraavaksi esiteltävä kirja ehdottomasti yksi tärkeimpiä, joita meiltä löytyy. Siksi ihmettelenkin kovasti, miksei tästä ole otettu uutta painosta yli 15 vuoteen, vaikka parista muusta Jason kirjasta onkin. Kirja on siis iki-ihanan Camilla Mickwitzin ”Jason muuttaa maasta”, yksi noita harvinaisia (ainoa?) ulkosuomalaisuudesta kertovia kuvakirjoja. Kirjan alussa Jason asuu Suomessa yhdessä yksinhuoltaja-äitinsä kanssa. … Continue reading
Viime vuosina on kohistu perinteisen kirjan kuolemasta ja sähkökirjojen saapumisesta markkinoille. Sähkökirjat eivät paina yhtä paljon kuin perinteiset ja ne kulkevat helposti mukana minne tahansa. Lukutoukan ei tarvitse täyttää kotiaan suurilla tilaa vievillä kirjahyllyillä, kun kirjat mahtuvat näppärästi yhteen lukulaitteeseen. Sähkökirjojen helppous on ajanut myös perinteisen kirjan etsimään entistä pienempää ja näppärämpää muotoa. Pokkarit ovat … Continue reading
Les! Lue! 