Norjalaiset kirjat / Romaanit

Doppler (Erlend Loe)

Kansi: Johnny Kniga

Kansi: Johnny Kniga

Norja on oikealle maailmalle pelkkä merkityksetön esikaupunkialue. Ja me etäännymme oikeasta maailmasta koko ajan kauemmas.

Erlend Loen “Doppler“-romaanin päähenkilö muistuttaa kovasti päähenkilöä miehen aikaisemmasta kirjasta “Supernaiivi“. Jopa siinä määrin, että kyseessä voisi hyvinkin olla sama henkilö, parikymmentä vuotta vanhempana. Juuri tästä seuraavat sekä kirjan ansiot että sen heikkoudet.

Parikymppisenä koin “Supernaiivin” erittäin lohdulliseksi kirjaksi. Omassa identiteettikriisissäni kamppaillessani, oli kirjan hukassa oleva päähenkilö mielestäni hyvinkin sympaattinen ja hauska. Samaa lämmintä huumoria löytyy myös “Dopplerista”, mutta samalla tuntuu, että se mikä tekee parikymppisestä miehestä sympaattisen ja samaistuttavan, tekeekin keski-ikäisestä miehestä rasittavan ja itsekkään.

“Dopplerin” päähenkilö on hylännyt perheensä ja muuttanut asumaan metsään. Hän on ymmärtänyt, ettei pidä ihmisistä ja tässä vaiheessa elämää, tuntuu Oslon lähimetsään muuttaminen ainoalta rehelliseltä teolta. Mies on adoptoinut orvon hirvenvasan ja yrittää pysyä hengissä yhteiskunnan ulkopuolella eläessään.

Tiedän ainoastaan sen, että meidän on lähdettävä, koska metsä kutsuu meitä.

Kutsuuko se teitä? vaimoni kysyy.

Kutsuu, minä sanon. Koska on olemassa muunkinlaisia elämiä kuin se, jota me olemme eläneet jo monta vuotta, minä sanon. On olemassa muutakin kuin Smart Club ja lasten syntymäpäivät niin kutsuttujen ystävien kanssa ja kaikki vastenmielinen norjalainen mukavuus, joka tekee meistä samaan aikaan maailman kivoimman ja maailman itsekkäimmän kansakunnan.

Tässä Loe osuu suoraan maaliinsa. Pidän täysin mahdollisena, että norjalaiset ovat maailman kivoimpia ja maailman itsekkäimpiä. Rikkaassa, turvallisessa ja tasa-arvoisessa Norjassa asutaan niin herran kukkarossa, ettei ihme, jos jollekin iskee keski-iän kriisi, joka pakottaa muuttamaan metsään. “Doppler” onkin mielestäni ennen kaikkea yhteiskuntakriittinen romaani. Se on paikoittan hulvattoman hauska ja monessa kohtaa ärsyttävä, mutta loppujen lopuksi kirjassa ei ole tärkeintä tai kiinnostavinta sen tarina tai henkilöt, vaan tuo ajatusleikki siitä voiko ajateleva ja itselleen rehellinen ihminen todella jatkaa elämistä yhteiskunnassa?

“Doppler” muistuttaa muuten huomattavasti Arto Paasilinnan romaania “Jäniksen vuosi“. Vatasella on jäniksensä ja Dopplerilla hirvenvasansa ja molemmat miehet haluavat muuttaa metsään, elämään yhteiskunnan ulkopuolella. Olisiko tämä sitten jollain tapaa universaali miehinen tapa lähestyä keski-iän kriisiä, en tiedä. Itselleni Loen huumori toimii kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Paasilinnan.

Loen kirjojen henkilöt ovat usein totaalisen hukassa ja ongelmakeskeisyydessään melkoisen rasittavia, mutta samalla he kysyvät rehellisiä ja suuria kysymyksiä. Siinä missä “Supernaiivin” päähenkilö kipuili aikuistumisen kanssa, kipuilee “Dopplerin” päähenkilö suhteessaan yhteiskuntaan. Kai se on jonkinlaista kehitystä sekin.

Kirja on lainattu kirjastosta. Julkaistu norjaksi vuonna 2004. Johnny Knigan suomenkielinen laitos vuodelta 2005. Kirjan on suomentanut Outi Menna ja sen alkuperäinen nimi on “Doppler“.

5 thoughts on “Doppler (Erlend Loe)

  1. Hyvä vertaus, Paasilinnaan. Pidin paljon Supernaiivista aikoinaan, mutta tätä en tainnut edes lukea loppuun, oli jotenkin “ahistavaa” sen kaverin kipuilu eikä huumori purrut tässä samoin. Nyt kun puit sanoiksi tuon tunteen, tajuan kirjaa vähän paremmin – ja sen yhteiskuntakriittisyyttä, kiitos!

    • Arja, minulle Loe on vähän sellainen ristiriitainen kirjailija. Toisista kirjoista olen tykännyt kovasti, toisista en juuri lainkaan ja esimerkiksi “Naisen talloma” -kirjaa inhosin syvästi, kunnes viimeisellä sivulla kirjan tunnelma muuttui ja luulen tajunneeni senkin kirjan pointin. 🙂 Loen uusimpia kirjoja en ole lukenut lainkaan, pitäisi varmaan kokeilla niitäkin.

  2. Pingback: Hiljaiset päivät Nogellan lumoissa (Erlend Loe) | Les! Lue!

  3. Pingback: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa (Erlend Loe) | Les! Lue!

  4. Pingback: Kirjamessujen toinen päivä | Les! Lue!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s