Lise Myhre (1975) on Suomessakin suositun “Nemi“-sarjakuvan luoja. Goottityttö Nemistä kertova sarjakuva on ilmestynyt Suomessa mm. Ilta-Sanomissa ja Metrossa. Myös kovakantisia kokoelma-albumeita on ilmestynyt Suomessa jo kuusi. Nemi on räväkkä noin 20-30-vuotias goottityttö, joka rakastaa heavymusiikkia, hobitteja, juhlia ja suklaata. Nemi nauttii huolettomasta elämästään työttömänä, mutta potee usein myös maailmantuskaa . Sarjassa ovat tärkeässä osassa … Continue reading
Olen tainnut löytänyt uuden lempidekkaristini. Pääsiäisen aikaan hotkaisin Jørgen Brekken esikoisromaanin “Armon piiri” ja pian sen jälkeen tämän jatko-osan “Uneton” ja nyt on pakko myöntää, että pidän Brekken tyylistä todella paljon. Molemmat dekkarit ovat oikeasti jännittäviä, eivät pelottavia, mutta sellaisia joista on ihan pakko lukea se kuuluisa vielä yksi luku. Samaan aikaan kirjat ovat kuitenkin … Continue reading
“Sillä kilpailulla on samanlainen vaikutus kuin vakavalla liikenneonnettomuudella. Kamalasti verta joka puolella, kuolleita ihmisiä, joita sahataan ulos ruttaantuneista autoista. Tiedät että näky saa sinut voimaan pahoin, että järkytyt perin pohjin ja tulet näkemään tapauksesta painajaisia, mutta et vain voi ajaa ohi. Sinun on pakko pysähtyä katsomaan. Euroviisujen kanssa on sama juttu.” Jos näin Euroviisuviikolla haluaa … Continue reading
”Minut sai valtoihinsa kummallinen ja ihana ajatuksenkulku, taivaat aukenivat, oli kuin lämmin suvipäivä sieluni edessä, minä sain viiniä enkeliltä, join sen, se oli päihdyttävää viiniä, minä join sitä granaattimaljasta. Kuulinko kellon lyövän? Näinkö lampun palavan loppuun? Jumala suokoon, että ymmärtäisitte sen!” Knut Hamsunin ”Viktoria” on pieni katkeransuloinen kertomus köyhän myllärinpojan ja rikkaan linnanneidon rakkaudesta. Johannes … Continue reading
Johanna Sinisalo (22.06.1958) er definitivt en av de mest interessante moderne forfattere i Finland. Hun publiserte sin første roman, “Ennen päivänlaskua ei voi” i 2000 og vant med en gang Finlands største litteraturpris Finlandia-prisen. Romanen forteller om en homofil mann som finner et såret troll i bakgården, tar det med seg hjem og forelske seg … Continue reading
Koska blogini on kaksikielinen, haluan kerätä tänne tietoa myös kaksikielisyydestä. Blogi tulee säilymään ennen kaikkea kirja- ja kirjallisuusblogina, mutta haluan keskustella täällä aina toisinaan myös suomen ja norjan kielistä ja kaksikielisyydestä yleensä. Tässä teksti, jonka julkaisin vanhassa “Kertomus jatkuu” -blogissani toukokuussa 2011. Tekstin lopusta löytyy lyhyt päivitys tähän päivään: Maila Eichhornin ja Anne Helttusen toimittama “Kotimaana suomen kieli. Näkökulmia … Continue reading
“‘Monet luulevat, että tärkeintä on murhaajan paljastaminen, vaikka oikeasti on tärkeintä paljastaa kirjailija.’ ‘Mielenkiintoinen lähestymistapa’, Singsaker sanoi. ‘Murhaajan paljastumisen kannalta on ratkaisevaa, miten hyvin tai huonosti kirjailija onnistuu piilottamaan hänet. Kirjailijan kannalta on tietenkin vaikeinta saada ympättyä murhaaja tavalla tai toisella mukaan tarinaan. Yleensä murhaaja on yksi epäillyistä. Monet kirjailijat tekevät sen virheen, että he … Continue reading
”Jotta uskaltaisin, minun on tehtävä jotain ennenkuulumatonta. Ensiksi luen kaiken mahdollisen äärimmäisyyksiin menneistä naisista, heistä jotka ovat lähteneet viidakkoon elämään villieläinten kanssa tai sulkeutuneet kammioihinsa kirjoittamaan paksuja opuksia. Naisista, jotka ovat yrittäneet solmia liiton salattujen voimien kanssa, jotka ovat ottaneet rakastajikseen sekä miehiä että naisia ja joiden osana on ollut tulla kutsutuiksi noidiksi tai pyhimyksiksi. … Continue reading
Sofi Oksanens ny roman “Da duene forsvant” er ikke spesielt emosjonell eller plot-drevet, men likevel, eller akkurat derfor, en svært viktig, interessant og veldig imponerende bok. Den beskriver historiens kaos og viser oss hva diktatur gjør med mennesker. “Da duene forsvant” beskriver historien til Estland 1941-1966. Hovedpersonene er fetterne Roland og Edgar, og Edgars kone … Continue reading
Norjalaisessa kirjallisuudessa on ns. ”neljä suurta” eli neljä vanhaa ja perinteistä klassikkokirjailijaa: Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson, Alexander Kielland ja Jonas Lie (1833-1908). Jonas Lie on Suomessa nykyisin yllättävän tuntematon, vaikka hänen kirjojaan on suomennettu aikoinaan yli 20. Valtaosa käännöksistä on kuitenkin tuolta 1800-1900–lukujen vaihteesta eikä suomennoksista ole käsittääkseni otettu uusia painoksia lähes sataan vuoteen! Lien … Continue reading
Les! Lue! 