Lukumaraton

Lukumaraton 2016

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

10.7.2016

9.50

Huomenta! Vuorokauden mittainen lukumaraton alkakoon!

Nukuin niin pitkään kuin nukutti ja nyt olen hyvin levännyt, reipas ja valmis taistoon. Lukupinossa odottaa yli kymmenen potentiaalista kirjaa ja tankkauspuolikin on kunnossa. Päivitän päivän mitaan tänne blogiini tietoja siitä miten maraton etenee. Päivityksiä voi toki seurata myös Istagramin ja Twitterin puolella, molemmista minut löytää nimimerkillä @les_lue_blog.

Aamupalalla seuranani on Liv Ullmannin kirja “Muutos“. Löysin kirjan aikoinaan Kampin kierrätyshyllystä, josta nappasin sen mukaan sillä tykkään kovasti Livistä näyttelijänä. Lisäksi hänen tyttärensä Linnin kirjat ovat itselleni tuttuja ja rakkaita. Koska kirjan kansipaperi puuttuu, en tiedä teoksesta mitään. Mutta nyt ensimmäiset 10 sivua luettuani on käynyt selväksi, että kyseessä on jonkinlainen omaelämäkerta, mielenkiintoista! Palaan asiaan, kun kirja on luettu.

Muita maratoonareita löydät maratonia tällä kertaa vetävän Minnan “Ja kaikkea muuta“-blogista, jonne on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan jo yli 80 maratoonaria! Uskomatonta! Osa maratoonareista aloitti jo eilisen puolella ja osa jatkaa varmaan maanantaille, joten tänä viikonloppuna luetaan sitten hiki hatussa ympäri Suomea ja maailmaa. Itseni lisäksi mukana on muitakin ulkosuomalaisia kirjabloggareita. Tulkahan seuraamaan!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

14.45

Ensimmäinen kirja luettu! Liv Ullmannin muistelmateos “Muutos” on julkaistu vuonna 1976, Linn-tyttären ollessa 10-vuotias ja kuusi vuotta sen jälkeen kun suhde Ingmar Bergmanin kanssa päättyi. Kirja jakautuu neljään osaan, joissa kuvataan Livin lapsuutta Trondhemissa, elämää Bergmanin kanssa, uraa Hollywoodissa ja lopulta ajatuksia näyttelijäntyöstä. Kirjan punaisena lankana kulkee ennen kaikkea yritys yhdistää työ ja äitiys. “Muutos” on erittäin mielenkiintoinen ja koskettavakin kuvaus siitä millaista oli olla kuuluisa näyttelijä ja yksinhuoltaja 1970-luvulla. Toisaalla ovat Oscar-juhlat, hienot hotellit ja elokuvien glamouria hehkuvat ensi-illat, toisaalla taas kaukana kotona odottava pieni tytär, joka itkee puhelimessa ikäväänsä. Elämän täyttävät hankalat ohjaajat ja hankalat lastenhoitajat ja toisaalta hotellin aulassa odottavat lehtimiehet, jotka vaanivat kieli pitkällä seuraavaa skandaalia. On riemua siitä, että pääsee matkustamaan ja näyttämään tyttärelleen maailmaa ja on iloa siitä, että pääsee nousemaan teatterin lavalle ja saamaan yhteyden yleisöön, on sydänsuruja ja syvää ystävyyttä ja silti samalla jatkuvaa syyllisyyttä ja epävarmuutta siitä tekeekö oikein. Vaikka naisen asema on vuosikymmenten saatossa onneksi parantunut, taitaa tietty riittämättömyyden tunne kuulua yhtälailla meille kaikille äideille, sillä niin helppoa Ullmannin tunteisiin oli samaistua. “Muutos” oli kaiken kaikkiaan hieno kirja, josta kirjoitan blogiini lisää joskus myöhemmin. Ja tämän luettuani lupasin itselleni tutustua vielä niihinkin Ullmannin elokuviin, joita en vielä ole nähnyt. Myös tämä dokumentti kiinnostaa kovasti:

 

 

Nyt pidän kuitenkin pienen lepotauon, lepuutan silmiäni ja teen ruokaa. Ja sitten valitsen seuraavan kirjan!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

23.10

Jaahas, tässähän tämä päivä vierähti! Maratonin toiseksi kirjaksi valikoitusi Sigrid UndsetinKevät“. Olen jo pitkään halunnut tutustua tähän norjalaiseen Nobel-kirjailijaan, jonka kuva koreilee myös 500 kruunun setelissä. Ja täytyy myöntää, että tykkäsin Undsetin tyylistä kovasti! Olen varmaan edelleen hieman Liv Ullmannin lumoissa, koska itse tarina tuntui vähän kuin 1900-luvun alkuun sijoitetulta “Kohtauksia eräästä avioliitosta“-tarinalta. Pääsemme seuraamaan pariskunnan, Torkild Christiansenin ja Rosa Wegnerin, suhdetta lapsuudesta avioliittoon ja sen erilaisiin ongelmiin. Lukijalle näytetään kuinka rakkaus, ystävyys ja luottamus muuttuvat vuosien myötä niin hyvässä kuin pahassa. Minkälaisia pettymyksiä ja vaikeuksia avioliitto kestää? Milloin on parasta erota? Miten pitkälle rakkaus riittää ja onko olemassa oikeaa ja väärää tapaa rakastaa? Samalla Undset käsittelee paljon myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Sekä Torkild että Rosa tulevat köyhistä oloista ja Torkildin lapsuudenperheestä löytyy sekä fyysisiä sairauksia että mielenterveysongelmia, suorastaan syrjäytymistä, kuten sitä nykyisin nimitettäisiin. Olen ehkä hieman väsynyt ja paksu kirja vaatii enemmän sulattelua, sillä juuri nyt en osaa kuvata miksi tykkäsin kirjasta niin paljon. Keskeiset henkilöt eivät olleet erityisen rakastettavia, mutta Undsetin tavassa kuvata heitä oli jonkinlaista kaunista kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Tulen varmasti kirjoittamaan “Keväästä” lisää jossain vaiheessa myöhemmin. Tässä vaiheessa voin vain sanoa, että kirja herätti kiinnostuksen lukea Undsetiä enemmänkin.

Kello on jo paljon, mutta maratonini ei toki lopu tähän! Keitän vähän lisää teetä ja päätän sitten lukaisenko vielä yhden romaanin vai keskittyisinkö yön tunteina sarjakuviin. Menkää te toki sillä välin nukkumaan, jos siltä tuntuu. Palataan asiaan huomisen puolella!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

 

00.45

Hetken aikaa harkitsin, että olisin lukenut vielä yhden lyhyen näytelmän Ibseniltä, mutta päätin sitten tarttua johonkin kevyempään. Norjalainen Jason on yksi suosikkejani jo vuosien takaa eikä hänen “Low Moon“-sarjakuva-albuminsa pettänyt tälläkään kertaa. Kirjoitan tästäkin teoksesta enemmän toiste, mutta en voi olla ihailematta Jasonin mustaa huumoria ja melankolisia tarinoita. Sarjakuvissa seikkailevat surumieliset koirat, ankat ja kaniinit, jotka kärsivät sydänsuruista, ryöstävät pankkeja ja murhaavat toisiaan. Tarinat parodioivat klassisia teemoja, kuten gangsteri-elokuvia ja mustasukkaisuusdraamoja, höystäen näitä toisinaan avaruusolioilla tai zombieilla. Eläinhahmoissa on Buster Keaton -tyyppistä ilmeettömyyttä ja hyvin samanlaista huumoria ja melankoliaa kuin vanhoissa mykkäelokuvissa. Näitä hahmoja ja tarinoita ei voi olla rakastamatta!

Koska olen määrittänyt maratonini pituudeksi 24h, on minulla periaatteessa aikaa jatkaa matkaa vielä huomisaamuun n. klo 10.00 asti. Saapa nähdä jaksanko herätä aamulla aikaisin lukaisemaan vielä yhden teoksen… Ainakin palaan tänne käärimään maratonini kokoon. Siihen asti, hyvää yötä!

 

Kuva: Reeta/ Les! Lue!

Kuva: Reeta/ Les! Lue!

11.7.2016

9.00

Huomenta taas! Lukumaratonin viimeinen kirja on nyt luettu. Koska blogini yrittää kovasti olla kaksikielinen, päätin valita viimeiseksi teokseksi norjankielisen kirjan. Vietin siis aamuni lueskellen Marja-Liisa Vartion norjaksi käännettyjä runoja kokoelmasta “Kvinnen og landskapet“. Runoissa toistuivat useasti samat teemat. Kirja oli täynnä luontosymboliikkaa, erityisesti erilaisia veteen liittyviä teemoja, jokia, meriä, aaltoja… Sekä häitä, kyyneleitä, tanssia ja unta. Näiden runojen lukeminen norjaksi oli yllättävän vaikeaa. Vaikka ymmärsinkin kaikki sanat, oli itse tunnelmaan vaikea päästä sisälle. Tykkäsin kyllä runoista, mutta luulen, että ne olisi luettava myös suomeksi ennen kuin osaan sanoa mitä pidän niistä oikeasti. Toki runoissa oli paljon hurmaavan kauniita kielikuvia, esimerkiksi tämä:

Likevel er mine hender, skuldre

nedtynget, trette.

Ord sitter på dem som fugler,

trekkfugler,

for å fly våren

fra hånd til hånd, fra skulder til skulder.

En lähde suomentamaan tuota lainausta, mutta sen sijaan yritän seuraavan kerran Suomessa käydessäni löytää näitä runoja suomeksi. Sen jälkeen uskallan harkita runojen syvempää analysointia täälläkin. Noin muuten täytyy sanoa, että runojen lukeminen on ehkä maailman paras tapa aloittaa uusi aamu.

Mutta tässä se siis oli, tämän vuoden lukumaratonini! Silmät eivät verestä eikä niihin koske, hienoa! Sivuja tuli luettua yhteensä 904 ja tyyleinä olivat muistelmat, romaanit, sarjakuvat ja runot, vuodesta 1938 vuoteen 2009. Kiitos teille lukijoille ja muille kirjabloggaajille seurasta! Tämä oli hauskaa!

Blogini jää nyt pienelle kesälomalle ja palaa asiaan taas elokuussa.

 

Kuva: Niina Tolonen / Yöpöydän kirjat -blogi, http://kirjakissa.blogspot.no

Kuva: Niina Tolonen / Yöpöydän kirjat -blogi, http://kirjakissa.blogspot.no

 

8 thoughts on “Lukumaraton 2016

  1. Tsemppiä maratonille! Mielenkiintoisen kuuloinen kirja, josta kuulisin mielelläni lisää. Jään siis seuraamaan edistystäsi! 🙂

    • Kiitos tsempistä! 🙂 Tää “Muutos” oli kyllä hieno ja kiinnostava kirja, suosittelen! Kirjoitan varmaan kaikista tänään lukemistani kirjoista vielä syvällisemmin joskus myöhemmin.

  2. Hei! Mitä pidit Liv Ullmanin kirjasta, oon joskus lukenut.. Jotenkin jäi mulle tarkoitus avoimeksi, vaikka vahvaa kuvausta!

    • Kirjotan joskus enemmän tosta Ullmannin kirjasta, mutta lyhyesti sanottuna tykkäsin kyllä tosi paljon! Oli jotenkin tosi kiinnostava kurkistusluukku hyvin erilaiseen elämään, johon sitten kuitenkin pystyy hetkittäin samaistumaan. Liv Ullmann vaikutti kirjassa myös hyvin sympaattiselta. En tiedä mitä tarkotat tolla “tarkoituksella”. Mikä nyt muistelmien tarkoitus ikinä on? 😉 Jossain vaiheessa kirjaa Ullmann sanoo, että lupasi jollekin kirjoittavansa tän kirjan ja sen takia se oli sitten pakko kirjoittaa, vaikkei oikein huvittaisi! 😀

  3. Pingback: Low Moon (Jason) | Les! Lue!

  4. Pingback: Kevät (Sigrid Undset) | Les! Lue!

  5. Pingback: Muutos (Liv Ullmann) | Les! Lue!

  6. Pingback: Rauhattomat (Linn Ullmann) | Les! Lue!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s