Ensimmäisen päivän kirjasaalis. Kuva: Reeta / Les! Lue!

Ensimmäinen kirjamessu-päivä on nyt takana ja hauskaa oli! Luulin jotenkin hassusti, että torstaiaamuna messuilla voisi olla hieman väljempää, mutta paikka oli kyllä tupaten täynnä ihmisiä heti aamusta. Sisääntullessa piti hieman henkäistä, mutta päätin sitten selvitä ja nauttia messuista, ihmismassoista huolimatta. Ja onnistuinkin!

Enimmäkseen päivä kului ympäriinsä haahuillessa ja myyntipöytiä tutkaillessa. Paikalla on isojen kustantamojen lisäksi hurja määrä pienempiä kojuja ja erilaisia mielenkiintoisia järjestöjä. Kirjojakin tuli tietenkin ostettua, mutta melko kohtuullisesti. Lapselle löysin useampiakin sopivia joululahjakirjoja ja itselleni mm. kirjabloggaajakollegan Hanna Morren kirjan “Tuonen tahto“. Päivän päätteeksi löysin vielä hauskaa kirjallista teetä, jota oli pakko ostaa muutama pussi.

Kääntäjä Outi Menna, kuvittaja Pasi Pitkänen ja kirjailijat Bjørn Sortland ja Timo Parvela. Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuuntelin toki jonkun verran myös haastatteluja. Päivän kohokohtiin kuului ehdottomasti ‘Kepler62‘-sarjan tekijätiimin haastattelu. Kääntäjä Outi Menna haastatteli kirjailijoita Timo Parvelaa ja Bjørn Sortlandia sekä kuvittaja Pasi Pitkästä. Tämä kirjasarja on yksi suuria suosikkejani ja haastattelu oli niin mielenkiintoinen, että kirjoitan siitä vielä aivan oman postauksensa myöhemmin.

Kirjailijat Milja Kunisto, Vera Vala, Markus Ahonen ja Maaria Päivinen, haastattelijana Timo Forss. Kuva: Reeta / Les! Lue!

Olin kuuntelemassa myös Ulkosuomalaisuuspaneelia, jossa neljä ulkomailla asuvaa suomalaista kirjailijaa kertoivat siitä miten ukosuomalaisuus vaikuttaa heidän kirjoittamiseensa. Maaria Päivinen asuu Islannissa, minne myös hänen uusin kirjansa sijoittuu, Markus Ahonen asuu Irlannissa, mutta kirjottaa Helsingistä, Vera Valan kirjat sijoittuvat hänen asuinmaahansa Italiaan ja Milja Kaunisto on sijoittanut historiallisia romanejaan sekä Suomeen, että nykyiseen kotimaahansa Ranskaan. Kirjailijat ovat asuneet ulkomailla eri pituisia aikoja, osa jo lähes 20 vuotta, joten suhde Suomeen on kaikilla hyvin erilainen. Kaikki kehuivat kuitenkin internetin etuja, sillä sen kautta on helppo pitää yhteyttä kotiin, pysyä kärryillä suomalaisista uudissanoista sekä tehdä kirjan vaatimaa tutkimustyötä. Vera Vala kertoi varastavansa kirjoihinsa henkilöitä todellisuudesta, eikä hän siksi edes halua, että hänen kirjojaan käännettäisiin italiaksi, esikuvathan voisivat vaikka tunnistaa itsensä! Ahosen ja Päivisen kirjoja on käännetty myös englanniksi ja islanniksi ja Kaunistoakin tullaan kääntämään ainakin puolaksi. Ranskalaiset kustantamot eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita Ranskan vallankumoukseen sijoittuvasta romaanista, koska “siitähän on jo sanottu kaikki”. Paneeli oli kaiken kaikkiaan oikein mielenkiintoinen ja herätti kiinnostusta kirjailijoiden teoksia kohtaan.

Kääntäjä Jaana Kapari-Jatta ja kustantaja Saara Tiuraniemi. Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kävin kuuntelemassa myös Jaana Kapari-Jattaa, joka kertoi uusimman Harry Potter -kirjan käännöstyöstä. Kapari-Jatta muisteli pottereiden saapumista Suomeen yhdessä kustantaja Saara Tiuraniemen kanssa. Pottereilla kesti suhteellisen kauan breikata Suomessa, ensimmäinen kirja sai jopa vähälevikkisen kirjallisuuden tukea ja Helsingin Sanomatkin uutisoivat, että “Harry Potter ei ole Suomessa ilmiö” Ja kuinkas sitten kävikään? Kapari-Jatta tykkää myös uusimmasta Potter-kirjasta, vaikka se onkin tyyliltään hyvin erilainen kuin edelliset, onhan kyseessä näytelmä. Kapari-Jatta ja Tiuraniemi pohdiskelivat sitä kuinka ajankohtainen uusi suomennos on ja kuinka velhomaailma ei oikeastaan ole kovin kaukana todellisuudesta. Itse en ole tätä uusinta kirjaa vielä lukenut, mutta luen sen varmasti jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä luemme tyttäreni kanssa niitä uusia painoksia, joissa on Jim Kayn hieno kuvitus. Uusia filmejäkin on tulossa vielä useita, joten velhomaailma ei siis todellakaan ole menossa minnekään.

Nyt on pakko lopettaa ja lähteä takaisin messuille. Sitä ennen kuitenkin ehkä vielä kupillinen Virginia Woolfin Omaa teetä!

Edith Södergrans diktares te ja Virginia Woolfin Oma tee. Kuva: Reeta / Les! Lue!

Messulippu saatu ilmaiseksi Kirjamessuilta.