Kuva: Reeta / Les! Lue!

Vuonna 1780 testamenttasi tehtaanomistaja Carl Deichman Kristianian kaupungille 7000 kirjaa, joista muodostui viisi vuotta myöhemmin Oslon tulevan kirjaston perusta. Vielä tänäkin päivänä Oslon pääkirjasto, Deichmanske bibliotek, kantaa perustajansa nimeä.

Oslon pääkirjasto sijaitsee 1933 avatussa rakennuksessa Oslon keskustassa, heti hallintorakennusten takana. Kuten kaikki korttelit hallintorakennusten läheisyydessä, myös pääkirjasto vahingoittui pahoin vuoden 2011 terrori-iskussa. Kirjasto oli useamman kuukauden ajan suljettuna ja vielä kaksi vuotta terroristi-iskun jälkeen piti kirjastoon kulkea takaovien kautta. Vaikka kirjasto on nyt jo korjattu, muistuttaa työmaa kirjaston edessä edelleen neljän vuoden takaisesta iskusta.

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Oslon pääkirjaston kokoelmat on jaettu useampaan kerrokseen. Ensimmäisestä kerroksesta löytyvät aikuisten fiktio sekä lasten kirjat, toisesta kerroksesta tietokirjat, sarjakuvat, musiikki ja nuorten osasto ja kolmannesta kerroksesta tietokone- ja lukutiloja. Aikaisemmin kolmannesta kerroksesta löytyi myös pieni kahvila, mutta ainakin tällä hetkellä se on suljettu. Kuten kirjastoissa yleensä, myös Oslon pääkirjastossa järjestetään säännöllisesti erilaisia keskustelutilaisuuksia ja elokuvailtoja. Keskustan pääkirjaston lisäksi Oslosta löytyy 19 sivukirjastoa, joista erityisesti Lambertseterin kirjasto on itselleni tuttu.

Pääkirjastosta löytyy myös melko kattava suomenkielisen kirjallisuuden kokoelma ja tarjolla on sekä aikuisten että lastenkirjoja. Koska kirjastossa on heikosti tilaa, säilytetään valtaosaa kokoelmista kuitenkin varastossa, joten erityisesti vanhempien kirjojen kohdalla täytyy teokset etsiä ensin itse tietokannasta ja pyytää sitten kirjastonhoitajaa noutamaan ne varastosta. Ihan uusia kirjoja saa niitäkin odottaa tuskastuttavan kauan, sillä suomenkielinen kokoelma uudistuu erittäin hitaasti. En silti halua valittaa, vaan koen ylellisyytenä sen, että kirjastosta ylipäätään löytyy suomenkielisiä kirjoja.

Oslon kirjastoon voi sitä paitsi tilata lisää suomenkielisiä kirjoja Pohjois-Norjasta. Finmarkin kirjastolla on vastuu suomalaisista kirjastopalveluista Norjassa ja he lähettävät suomenkielisiä kirjoja ilmaiseksi kaikkialle Norjaan.

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Alla olevassa kuvassa näkyy muuten yksi kirjaston hauskoja teknisiä vempaimia. Asettaessasi koneeseen lempikirjasi etsii kone kirjaston kokoelmista lisää saman kirjailijan kirjoja sekä muita samantyyppisiä kirjoja.

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Oslon pääkirjasto on kaiken kaikkiaan sympaattinen ja hurmaava, mutta myös todella vanhanaikainen, epäkäytännöllinen ja kaupungin tarpeisiin aivan liian pieni. Uusiin suomalaisiin kirjastoihin verrattuna Oslon pääkirjasto on suorastaan säälittävä. Kirjastossa vieraillessa ei uskoisi, että kyseessä on Euroopan rikkaimman maan pääkirjasto. Uuden kirjaston rakentamisesta on puhuttu jo vuosia ja näillä näkymin se kohoaa lähitulevaisuudessa Bjørvikaan uuden Oopperan vierelle. Tietyt populistiset puolueet tosin vastustavat uutta kirjastoa (tietenkin ne samat puolueet, jotka haluaisivat muuttaa koko kirjaston maksulliseksi…), mutta itse haluan luottaa vakaasti siihen, että Oslo saa vielä ansaitsemansa ison keskustakirjaston. Uudesta kirjastosta ja sen suunnitelmista voi lukea lisää täältä.

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kaiken kaikkiaan Oslon pääkirjasto on kuitenkin lempipaikkojani koko kaupungissa. Vanha rakennus on tunnelmallinen ja kodikas ja sieltä löytyy hyllykaupalla kirjoja suomeksi!

Näihin kirjaston seinällä roikkuviin Herbjørg Wassmon sanoihin onkin hyvä lopettaa tämän kertainen Kirjallisen Oslon kierroksemme:

“Kirjastosta löytyy koko maailman tieto. Siellä elävät fantasia, oppi ja leikki. Kansa, joka ei pääse ilmaiseksi kirjojen luo, on köyhä, huolimatta siitä kuinka paljon öljyä se onnistuu merestä pumppaamaan.”

Kuva: Reeta / Les! Lue!