Henrik Ibsen / Kirjallinen Oslo

Kirjallinen Oslo – Kansallisteatterin patsaat

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Sarjan edellisessä osassa kuljimme Karl Johans gatea pitkin ja seurasimme Ibsenin kuuluisia sitaatteja. Pysyttelemme yhä samalla pääkadulla ja tällä kertaa tutustumme Nationaltheatretia ympäröiviin patsaisiin.

Norjan kansallisteatterin, Nationaltheatretin, oven yläpuolella komeilee kolme kuuluisaa nimeä: Ibsen, Holberg ja Bjørnson, kolme norjalaista näytelmäkirjailijaa. Pääoven molemmin puolin pönöttää jalustallaan iso jykevä patsas, vasemmalla Henrik Ibsen (1828-1906) ja oikealla Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910).

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Nationaltheratret avattiin 1. syyskuuta 1899 ja samana päivänä paljastettiin myös Ibsenin ja Bjørnsonin patsaat. Kirjailijat olivat itse paikalla, mutta kumpikaan ei ollut patsaaseensa tyytyväinen. Ibsen kommentoi, ettei pitänyt omasta patsastaan, mutta onneksi Bjørnsonin patsas oli vielä kamalampi! Bjørnson taas koki, että häntä kuvaava patsas oli “pysyvä loukkaus”. Patsaat tehnyt taiteilija Stephan Sinding oli tietenkin murtunut. Uuden teatterin avajaiset eivät menneet muutenkaan täysin nappiin. Ensi-iltaa päästiin aloittamaan reilusti myöhässä, sillä itse kuningas myöhästyi esityksestä. Myöhemmin kirjailija Wilhelm Dybwad kirjoittikin teatterin epäonnisesta ensi-illasta pilkkarunon:

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

“Det var en fredag aften

man satt og kjedet seg.

Det var så fint

Det var så smukt

men morsomt var det ei!”

Nathonaltheatretin pohjoispuolelta taas löytyy Ludvig Holbergin (1684-1754) patsas, joka valmistui 1939 ja jonka tarina on vähemmän katastrofaalinen. Taiteilija Dyre Vaa kertoi, ettei halunnut nostaa humoristista näytelmäkirjailijaa korkeuksiin ja siksi patsas seisoo alustalla, joka ei ole ruokapöytää korkeampi. Taiteilija katsoi, että Holberg viihtyy Ibseniä ja Bjørnsonia paremmin kansan parissa. Holbergin vierellä patsaassa esiintyvät myös Henrik ja Pernille, päähenkilöt miehen samannimisestä näytelmästä. Ja ehkä juuri Henrikin ja Pernille ansiosta Holmbergin patsas onkin ollut alusta asti hyvin suosittu ja monet ovat nimenneet sen suosikkipatsaakseen. Tosin tämänkään patsaan julkistaminen ei sujunut rauhallisesti, sillä vuonna 1939, juuri kun tilaisuuden oli tarkoitus alkaa, kuulutettiin viereisellä Yliopistonaukiolla, että Saksa oli hyökännyt Puolaan…

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Kansallisteatterin ympäriltä löytyy myös näyttelijä Wenche Fossin patsas sekä patsas näyttelijä Per Aabelista esittämässä Jean de Francea.

Kaikki kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi. Tekstin lähteet löytyvät täältä ja täältä.

6 thoughts on “Kirjallinen Oslo – Kansallisteatterin patsaat

  1. Hei! Onkos tulossa lisää kirjallista-Osloa? 🙂 Kaipailisin vähän lisää, vaikka 2 tai 10 osaa. btw oletko lukenut Jonas Gardellin kirjallisuutta, sellainen ruotsalainen kirjailija, jos oot niin oliko lukemisen arvoisia? 🙂

  2. Näiden myötä tulee kiinnostus lukea Ibsenin teos tai vaikka elämäkerta jos sellainen löytyisi suomeksi. 🙂

    • Lue toki! Mulla odottaa hyllyssä useampikin elämäkerta, mutta en ole saanut aloitettua niitä vielä. Useimmat on englanniksi, mutta ainakin Lauri Viljanen on kirjoittanut “Henrik Ibsen – Elämä ja draamat” -nimisen elämäkerran myös suomeksi.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s