Kirjojen kannet: Liisa Aholainen

”- Het ging heel goed met Sisu vandaag, opettaja sanoo Sisun äidille, joka hämmentyy hetkeksi. Äitikään ei oikein osaa hollantia, muta opettaja selittää saman myös englanniksi.

Sisua hymyilyttää. Ehkä äidinkin pitäisi mennä kouluun oppimaan hollantia, hän miettii.”

Olen useasti peräänkuuluttanut lisää kuvakirjoja kaksikielisyydestä ja ulkosuomalaisuudesta. Tuntuu omituiselta, että tänä päivänä, kun toisaalta monikulttuurisuus lisääntyy Suomessa ja toisaalta yhä useammat suomalaiset perheet muuttavat ulkomaille, eivät suomalaiset lastenkirjailijat kirjoita kuvakirjoja kaksikielisyydestä tai ulkosuomalaisuudesta. Tällaisille kirjoille olisi varmasti tilausta. Camilla Mickwitzin klassikko ”Jason muuttaa maasta” on kirjoitettu jo 70-luvulla! Luulisi, että markkinoilla alkaisi jo vähitellen olla tilaa toisellekin kirjalle samasta teemasta…

Kun teema ei suomalaisia lastenkirjailijoita tai kustantajia kiinnosta, täytyy vanhempien ryhtyä hommaan itse. Hollannissa asuvat suomalaiset äidit, toimintaterapeutti Jaana Syrjä ja kuvataiteilija Liisa Aholainen ovat kirjoittaneet ”Sisu menee kouluun” –kuvakirjan, jossa kuvataan koulun aloitusta Hollannissa. Samalla kirjassa sivutaan ulkosuomalaisuutta ja kaksikielisyyttä.

SIsu puhuu mummon kanssa skypen kautta. Kuvitus: Liisa Aholainen

Kirjassa seurataan 4-vuotiaan suomalaisen Sisun ensimmäistä koulupäivää hollanilaisessa koulussa. Pienten koululaisten päivät Hollannissa muistuttavat kovasti suomalaisia tarhapäiviä, joten kirja sopii hyvin myös tarhaikäisille. Oma 6-vuotias tyttäreni on juuri aloittanut koulun täällä Norjassa ja hänen mielestään oli jännittävää lukea hollantilaisesta koulusta ja vertailla koulujen ja tarhojen yhtäläisyyksiä ja eroja.

”Sisu menee kouluun” onkin mainio opaskirja suomalaisille lapsille, jotka aloittavat koulunkäynnin Hollannissa. Koulupäivä ja rutiinit käydään läpi perusteellisesti, jopa niin perusteellisesti, että kirja on ehkä aavistuksen liian pitkä kuvakirjaksi. Toisaalta hyvin pienen lapsen kanssa kirjaa voi tietenkin lukea myös pätkissä. Kirjan pääteema on siis koulun aloitus, mutta tarinassa sivutaan mukavalla tavalla myös ulkosuomalaisuutta. Koulupäivän jälkeen Sisu esimerkiksi juttelee suomalaisen mummin kanssa Skypessa.

”Mummi lupaa tulla käymään ja leipoa Sisulle karjalanpiirakoita lounasevääksi. – Niillä kyllä jaksaa, mummi sanoo.

– Tuo mummi myös ruispaloja, niitäkin voisi laittaa eväsrasiaan, Sisu pyytää ja mummi lupaa.”

Kirjan mukana tulee Jaana Syrjän kirjoittama vihkonen ”Kouluun Hollannissa – Opas vanhemmille”, joka sekin on erittäin perusteellinen opas koulun aloittamiseen. Vihkossa suomalaisille vanhemmille selitetään hollantilaisen koulujärjestelmän kiemurat, annetaan vinkkejä koulun valintaan ja neuvotaan kaksikielisyyden ylläpidossa. Olipa muuten sääli lukea, että Hollannissa lapsen kaksikielisyys nähdään usein haittatekijänä! Täällä Norjassakin käydään säännöllisesti keskustelua siitä hidastaako kaksikielisyys norjan oppimista ja aina löytyy poliitikkoja, joiden mielestä maahanmuuttajat pitäisi pakottaa puhumaan lapsilleen pelkkää norjaa. Surullista, että tuollaiset asenteet ja vanhanaikaiset käsitykset näyttävät elävät sitkeässä.

Kuva: Reeta / Les! Lue!

Hollantiin muuttavalle suomalaiselle perheelle ”Sisu menee kouluun” onkin todellinen helmi. Kuvakirjassa ja opasvihkosessa on kuvattu kaikki käytännön asiat ja mahdollisesti eteen tulevat haasteet perusteellisesti. Mielestäni kirja sopii kuitenkin myös meille muille ulkosuomalaisille perheille. Kaksikielisyys ja ulkosuomalaisuus eivät ole kirjan pääteemoja, mutta ne ovat koko ajan tarinan taustalla ja voivat sitä kautta tarjota samaistumiskohteita muissakin maissa asuville ulkosuomalaisille lapsille. Oli muuten hauska huomata, että oma tyttäreni ei ollut moksiskaan tarinan sekaan sijoitelluista hollanninkielisistä sanoista. Hänelle on kai aivan luonnollista, että joskus asiat nyt vain ilmaistaan eri tavalla ja halutessaan voi milloin tahansa hypätä kielestä toiseen.

Kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 2014 ja kirjaa voi tilata täältä. Minä olen saanut teoksen arvostelukappaleena.