Karl Ove Knausgårdin ”Taisteluni – Ensimmäinen kirja” ärsytti minua valtavasti jo ennen lukemaan ryhtymistä. Samalla olin kuitenkin niin utelias, että kirjaan oli pakko tarttua. Knausgårdin ”Taisteluni” on nimittäin ollut täällä Norjassa valtava menestys. Kirjasarjan jokaista uutta osaa on odotettu kuin Harry Potterita aikoinaan ja suunnilleen saman kokoisia tiiliskiviä nämäkin kirjat ovat. Kyseessä on siis nelikymppinen … Continue reading
Norjalaisen lastenkirjallisuuden ehdoton klassikko on Thorbjørn Egnerin ”Satu hammaspeikoista”. Tarina julkaistiin ensimmäisen kerran jo 1941 ”Den nye barneboka” -satukokoelmassa ja muutamaa vuotta myöhemmin itsenäisenä kirjana. Suomeksi kirja julkaistiin ensimmäisen kerran 1961 Eeva-Liisa Mannerin suomentamana. Tarina kertoo kahdesta pienestä hammaspeikosta, jotka asuvat Jussi-nimisen pojan suussa. Suomeksi peikkojen nimet ovat Möö ja Paa, mutta itse pidän paljon … Continue reading
Saari. Majakka. Kaksi miestä ja kaksi naista. Juuri muuta ei Kjell Askildsenin kirjassa ole, sillä se riittää. Askildsenin ”Saari” on hurja ja jokseenkin klaustrofobinen kirja vallasta ja mustasukkaisuudesta. Pienellä ja karulla saarella keskellä merta asuvat majakanvartija Mardon, hänen vaimonsa Maria ja heidän aikuinen tyttärensä Marion. Saarelle saapuu kirjailija Krafft, joka etsii rauhaa ja yksinäisyyttä voidakseen … Continue reading
”Vesi oli auringossa aivan kirkasta, se liikkui pienin keinahduksin, ihan kuin jokaisen aallonhuipun välinen kuoppa olisi ollut kulho, sellainen syntyy kun pitää käsiä yhdessä. Yhtäkkiä koko vedenpinta oli pelkkiä käsien muodostamia tyhjiä kulhoja, joita ojennettiin luo, kurkotettiin minua kohti. Minulla ei ollut niille mitään annettavaa.” Hanne Ørstavikin ”Pappi” on surullinen, vihainen ja valtavan kaunis kirja, … Continue reading
Les! Lue! 