
Kansi: WSOY
Onko elämää Skam-sarjan jälkeen? Tätä pohtivat monet nuoret ja vähän vanhemmatkin kesällä 2017, kun norjalainen supersuosittu tv-sarja Skam päättyi. Viime aikoina sarjasta on tehty useita erilaisia versioita ympäri maailman ja sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Julia Andem kuvaa parhaillaan toista kautta sarjan amerikkalaisesta versiosta, Skam Austinista. Joulun alla julkaistiin pitkästä aikaa myös ennen näkemätöntä materiaalia, kun NRK (Norjan yleisradio) julkaisi blooberseja eli pieleen menneitä otoksia alkuperäiseltä neljältä kaudelta.
Skam-pöhinä ei ota laantuakseen ja sen myötä onkin julkaistu myös useita erilaisia kirjoja, joiden varjolla saatan nyt kirjoittaa tästä ihananasta nuorille suunnatusta tv-sarjasta myös tällaisessa keski-ikäisessä kirjablogissa. Viime syksynä Julia Andem nimittäin julkaisi kaikkien neljän kauden alkuperäiset käsikirjoitukset kirjamuodossa. Nämä samaiset kirjat ilmestyvät tänä keväänä suomeksi WSOY:n kustantamina. Kirjoista löytyy alkuperäisten käsikirjoitusten lisäksi poistettuja kohtauksia ja ohjaajan muita kommentteja. Tosifanit voivat sitten tankata rivi riviltä, että päätyikö käsikirjoitus sarjaan sellaisenaan ja haaveilla poistettujen kohtausten parissa. Neljännen kirjan lopussa ilmeisesti paljastetaan myös mitä sarjan hahmoille tapahtui sarjan jälkeen. Joten pakkohan nämä on jossain vaiheessa lukea!
Myös Skamin nuorista näyttelijöistä tuli sarjan myötä supersuosittuja ympäri maailman. Mutta tiedättekö mitä he ovat puuhanneet Skamin jälkeen? Vaikka mitä! Norjassa kenties suurimmaksi tähdeksi on noussut Isakia esittänyt Tarjei Sandvik Moe, joka on esiintynyt Suomessakin esitetyssä Melk-sarjassa, isossa Grease-musikaalissa, suositussa joulunäytelmässä, piirroselokuvien ääninäyttelijänä, lyhytelokuvassa ja useissa pienissä harrastajateatteriprojekteissa, joihin kuulemma saapui yleisöä aina Koreaa myöten… Suurinta näkyvyyttä sai kuitenkin viime vuonna ensi-iltansa saanut eroottinen trilleri En affære, jossa Moe esitti lukiolaista, jolla oli suhde opettajansa kanssa.
Myös ensimmäisen kauden päähenkilö Eva eli Lisa Teige on päässyt näyttelemään pääroolia elokuvassa Battle, joka sai ensi-iltansa Norjassa viime vuonna ja päätyi myös Netflix-levitykseen ympäri maailmaa.
Toisen kauden päähenkilö Noora eli Josefine Frida Pettersen on esiintynyt Hair-musikaalissa. William eli Thomas Hayes on esiintynyt ainakin tv-sarjoissa Elven ja Han heter ikke William. Chris eli Ina Svenningdal ja Eskild eli Carl Martin Eggesbø opiskelevat teatterikorkeakoulussa ja Even eli Henrik Holm on työskennellyt mallina mm. Voguessa. Jonas eli Marlon Langeland esiintyi viime syksynä Flyktninghjelpenin (=Norjan Pakolaisapu) isossa kampanjassa ja kiersi ympäri maailmaa tapaamassa pakolaisia ja tutustumassa järjestön toimintaa. Magnusta esittänyt David Alexander Sjøholt taas esiintyi NRK:n alakouluikäisille suunnatussa Ikke din skyld -minisarjassa, jossa käsiteltiin seksuaalista hyväksikäyttöä ja oman kehon rajoja lapsille ymmärrettävällä tavalla. “Ilmapallopoikia” eli Sanan veljeä ja tämän kavereita esittäneet Cengix Al, Adam Ezzari, Simo Mohamed Elhbabi ja Mutasim Ahmed tekevät NRK:lle Andre generasjon -nimistä podcastia. Ja Chrisin poikaystävää Kasperia esittänyt Arthur Hakalahti (jolla muuten on suomalaiset juuret) on esiintynyt mm. Kongens nei – elokuvassa. Näyttää siis siltä, että Skam-näyttelijöille riittää töitä! Kaiken lisäksi heidät kutsutaan paikalle aina, kun Norjaan saapuu arvovieraita tai maassa tapahtuu jotain muuta merkittävää. Pienistä kissanristiäisistä kuninkaanlinnan hienoihin juhliin, paikalla on vähintään yksi Skamissa esiintynyt nuori. Ja hyvä niin, sillä joukko vaikuttaa fiksulta ja monet heistä käyttävät julkisuuttaan tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseen.

Kansi: Gyldendal
Vildeä esittänyt Ulrikke Falch on nykysin Norjan virallinen nuori feministi, joka on puhunut tyttöjen ja naisten asemasta ja kehonkuvasta aktiivisesti sekä omalla Instagram-sivullaan että televisiossa ja muissa julkisissa tilaisuuksissa. Viime vuonna hän julkaisi yhdessä stand-up-koomikko Sofie Frøysaan kanssa kirjan Jenteloven – Feministisk førstehjelp. Janteloven eli “Janten laki” on Aksel Sandemosen kirjassa esitetty ajatus, ettei Norjassa saa yrittää olla muita parempi tai erottua massasta. Tästä tunnetusta sanasta on sitten väännetty Falchin ja Frøysaan kirjaan nimimuunnos Jenteloven eli “Tyttöjen laki”. Kirjailijat ovat sanoneet, että tämä on kirja, jonka he itse olisivat halunneet nuorena lukea. Kirjassa Falch ja Frøysaas kertovat omasta kasvustaan naiseksi, kohtaamastaan tytöttelystä, häirinnästä ja vähättelystä sekä tarjoavat vinkkejä miten tällaisiin tilanteisiin kannattaa reagoida. Kirjassa on sarjakuvia, testejä ja nuorten feministien kokemuksia ja mietteitä. Kirjassa puhutaan syömishäiriöistä, dickpickseistä ja body shamingista ja kokonaisuus kuorrutetaan mietelauseilla ja girl powerilla. Mainio opas nuorille naisille siis.

Kansi: Cappelen Damm
Jos Falch on Norjan virallinen nuori feministi, niin Sanaa esittänyt Iman Meskini on nykyisin Norjan virallinen nuori muslimi. Falchin tavoin hänkin on hyvin aktiivinen Instagramissa ja on antanut viime vuosien aikana lukuisia haastatteluja erilaisiin lehtiin ja tv-ohjelmiin. Yhä uudestaan ja uudestaan Meskini kertoo millaista on kasvaa muslimina Norjassa. Meskini on tehnyt yhteistyötä ainakin Planin ja Just speak -vaatemerkin kanssa, esiintynyt ruotsalaisessa Livet etter Sana -dokumentissa sekä julkaissut #minhistorieminmening-kirjan. Kirjan nimi on suomeksi käännettynä suunnilleen #minuntarinaniminunvalintani ja siihen on koottu erilaisten muslimityttöjen tekstejä siitä mitä hijabin käyttäminen heille merkitsee. Meskini pyysi Instagram-seuraajiaan vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin, joihin musliminuoret törmäävät. Miksi he käyttävät huivia? Onko sitä pakko käyttää? Sortaako huivi naisia? Kirjaan on koottu kysymyksiä ja vastauksia sekä muslimityttöjen omia kokemuksia ja pohdintoja uskosta ja hijabista.
En ole vielä lukenut Falchin tai Meskinin kirjoja selailua enempää, mutta sitten joskus kun saan ne käsiini kirjaston varausjonosta, niin bloggaan niistä lisää. Siihen asti jään vain odottelemaan kuka näyttelijöistä kirjoittaa seuraavan bestsellerin. Tai sitten etsin käsiini ne lukemattomat gradut ja muut tutkimukset, jotka sarjasta ja sen suosiosta on viime vuosien aikana kirjoitettu. Skam on kuollut ja kuopattu, kauan eläköön Skam!
(*Tarkkaavaisten lukijoiden ansiosta olen muokannut tekstistä pari kohtaa. Sarjat ja elokuvat, joiden luulin olevan vasta tulossa Suomeen olivatkin jo ilmestyneet.)
Kiitos, tästäpä oli hauska lukea näyttelijöiden kuulumisia. Veljeni tyttärillä olikin jo luvussa kausien 1-2 kirjat ja yhteisellä junamatkalla vähän kurkin niitä heidän olkiensa yli. Käsikirjoitustekstin lukeminen oli kuulemma aluksi oudoksuttanut, mutta nopeasti he olivat siihen tottuneet. Jos neljännessä kirjassa on jatkopaljastuksia, on kyllä pakko lukea se itsekin!
Battlen katsoin Netflixistä joululomalla. Se oli varsin hyvä nuoren naisen kasvutarina. Minulle tuli yllätyksenä kuinka hyvä tanssija Lisa Teige on!
Ai kirjat on jo ilmestyneet suomeksi! Ja Battlekin löytyy jo Netflixistä! Olenpas vähän ajastani jäljessä! 😀 Norjan Netflixistä Battlea ei vielä löydy, joten odottavat varmaan täällä pidempään kuin muualla ennen kuin se esitetään.
Jotenkin tosi symppis ilmiö tämä Skam ja sen suosio. On toivottavati nostanut Norjan profiilia myös siellä suomalaisten nuorten keskuudessa. 🙂
Pingback: SKAM. Kausi 1: Eva (Julie Andem) | Les! Lue!