Jon Fosse / Lasten- ja nuortenkirjat / Norjalaiset kirjat

Kant (Jon Fosse & Akin Duzakin)

Kuvitus: Akin Duzakin

Kuvitus: Akin Duzakin

Päätin aloittaa Jon Fosse -teemavuoteni lastenkirjoista ja ensimmäiseksi tartuin Jon Fossen kirjoittamaan ja Akin Duzakinin kuvittamaan “Kant“-kuvakirjaan. Kirja kertoo 8-vuotiaasta Kristofferista, joka makaa sängyssään ja ajattelee avaruutta. Isä istuu olohuoneessa ja lukee Kantia.

Verdensrommet er noko eg ikkje kan forstå. Eg kan ikkje forstå at det er uendelig, for alt har jo ein ende, alt har ein kant, ein eller annan stad. Men viss verdensrommet endar, kva er då etter der det endar? Kanskje ingenting, men kva er så ingenting? For ingenting er vel ingenting?

Ja oma suomennokseni: “En ymmärrä avaruutta. En ymmärrä miten se voi olla loputon, sillä kaikellahan on loppu, kaikella on lopulta reuna, jossakin. Mutta jos avaruus päättyy, niin mitä sen jälkeen tulee? Ehkei mitään, mutta mitä ei-mitään sitten on? Sillä eihän ei-mitään ole mitään.

Kuvitus: Akin Duzakin

Kuvitus: Akin Duzakin

Kirjan nimi on sanaleikki. Kant tarkoittaa filosofia, jonka kirjaa isä olohuoneessa lukee, mutta se tarkoittaa myös avaruuden reunaa (“kant”), jota Kristoffer pohtii. Loppuuko avaruus jossain, tuleeko reuna lopulta vastaan? Kristoffer ei pidä siitä, ettei hän ymmärrä avaruutta. Häntä pelottaa ajatella avaruutta, jossa ei ole mitään järkeä. Toisinaan hän pohtii onko hän itsekään todella olemassa. Mitä jos jossain päin avaruutta onkin suuri jättiläinen, joka uneksii hänestä, Kristofferista? Jos hän ja isä ovatkin olemassa vain jättiläisen unessa? Ja mitä sitten tapahtuu, jos jättiläinen jonkin päivänä herää?

Isä sanoo, että isona Kristoffer voi opiskella filosofiaa tai astronomiaa ja oppia lisää siitä mitä ihminen voi ymmärtää ja mitä ei, mutta Kristoffer ei halua. Hän ei pohdi avaruutta siksi, että olisi se mielenkiintoista. Kaikista mieluiten hän ei ajattelisi sitä ollenkaan, mutta pelottavat ja käsittämättömät ajatukset tulevat päähän itsestään. Isä väittää, että mitä enemmän pohtii ja lukee, sitä vähemmän lopulta pelottaa. Ja mitä sitten, isä sanoo, jos he ovatkin olemassa vain jättiläisen unessa? Sille ei sitten mitään voi, joten se ei oikeastaan muuta mitään. Kannattaa keskittyä siihen mikä on tässä ja nyt. Isä on tässä. Äiti on sairaalassa iltavuorossa ja aamulla Kristofferin herätessä hänkin on kotona. Kristoffer on sängyssään ja jos hänelle tulee jano, voi isä hakea vettä. Isä jättää oven raolleen ja Kristoffer päättää lukea vielä hieman Aku Ankkaa. Kuka tietää, ehkä myös Aku on olemassa vain jättiläisen unessa.

Kuvitus: Akin Duzakin

Kuvitus: Akin Duzakin

Kaunis, filosofinen tarina muistuttaa aika paljon Jostein Gaarderin kirjoja ja sopii parhaiten n.5-9-vuotiaille. Tarina on surumielinen, mutta myös hyvin turvallinen. Pelottavia ajatuksia saa ajatella, ne eivät ole kiellettyjä. On asioita, joille ei mitään voi, asioita joita on mahdoton ymmärtää ja niiden herättämä levottomuus pitää vain elää läpi. Ja kuten isä viisaasti lupaa: mitä enemmän ajattelee, opiskelee ja lukee, sitä vähemmän pelottaa. Se on hyvä ohjenuora elämässä.

Kirja on lainattu kirjastosta. Julkaistu norjaksi alunperin vuonna 1990, Duzakin kuvittama versio on julkaistu vuonna 2005. Kustantaja Det Norske Samlaget.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s