Kansi: Samuli Valkama

“- Mona taitaa olla rakastunut, Ellen Christine sanoi ja iski Markukselle silmää.

Markuksesta tuntui, että hänen sydämensä jätti yhden lyönnin väliin.

– Kehen muka? Markus kysyi niin välinpitämättömästi kuin kykeni.

– Sigmundiin tietysti.

Markuksen sydän otti välilyönnin kiinni ja alkoi takoa kaksi kertaa entistä nopeammin.

– Minä luulin, että Mona oli rakastunut Viggoon.

– Siihen ääliöönkö?

– Niin.

– Ei varmasti ole. Mona inhoaa Viggoa.

– Vai niin, Markus sanoi. – Mutta miksi sitten luulet, että hän on rakastunut Sigmundiin?

Ei ollut helppoa kuulostaa välinpitämättömältä, kun ääni karkasi koko ajan falsettiin.

– Mona luulee, että Sigmund tuli hänen takiaan.

– Minähän sanoin, että minun takiani.

– Niin, ja sen takia Mona juoksi tiehensä. Tyttönä oleminen ei ole aina niin helppoa, Mato.

– Eikä poikana, Markus mutisi.”

Markus on 14-vuotias sarjarakastuja, joka ihastuu vuoronperään luokkansa jokaiseen tyttöön. Hänen paras ystävänsä on kekseliäs Sigmund, jonka ideoiden pohjalta pojat yrittävät sytyttää tai sammuttaa tyttöjen rakkauden, aina tilanteen mukaan. Juonimiset, väärinkäsitykset ja ristiinrakastumiset ovat kuin suoraan Shakespearelta ja kirjan lopussa päästäänkin sopivasti näyttelmään Romeota ja Juliaa.

Klaus Hagerupin “Markus ja tytöt” on hauska esiteini-ikäisille sopiva kirja, jonka huumori muistuttaa hieman Timo Parvelan tyyliä. Nuorten päähenkilöiden tunteet ovat oikukkaita ja vanhemmat ja opettajat melkoisia tunareita. Markuksen äiti on kuollut, mutta tästä ei tehdä kirjassa suurta ongelmaa. Kirjan tavoitteena on naurattaa ja viihdyttää ja sellaisena kirja toimiikin mainiosti. Kohderyhmää ovat n. 12-vuotiaat pojat, mutta koska en itse ole koskaan sellainen ollut, en ole varma iskeekö kirja kohderyhmän nauruhermoon. Tyttönä olisin kuitenkin varmasti pitänyt kirjasta joskus ala-asteen viimeisillä luokilla.

“Markus ja tytöt” on Markuksesta kertovan nuortenkirjasarjan toinen osa, jonka lukeminen sujui mainiosti, vaikken olekaan lukenut sarjan ensimmäistä osaa. Tämä Markus-kirja on 90-luvulta, sarjan uusin taas on ilmestynyt vuonna 2010. Pitkäikäinen sarja siis, vaikka itse en ollut sarjasta tai kirjailijasta kuullutkaan ennen kuin törmäsin kirjoihin viime viikolla vahingossa. Klaus Hagerup on paitsi kirjailija, myös näyttelijä ja ohjaaja sekä kuuluisan norjalaisen runoilijan Inger Hagerupin poika. Tähän mennessä mieheltä on suomennettu 7 nuortenkirjaa.