Elokuussa Koko lailla kirjallisesti -blogin Jenni ja Sinisen linnan kirjaston Maria haastoivat minut listaamaan 10 positiivista ja 10 negatiivista asiaa viime kesästä. Koska tapanani on vastailla haasteisiin hieman verkkaiseen tahtiin, on vuosi ehtinyt vierähtää jo lokakuulle, kun vasta vastailen kesähaasteeseen. Mutta nyt syyslomalla on vihdoin aikaa, joten täältä pesee!
“Haastetun tulee listata kesän 10 plussaa ja 10 miinusta. Avaa vastauksia myös omin ajatuksin ja kuvin. Jaa haaste eteenpäin kolmelle blogille ja ilmoita haastamisesta ko. bloggaajalle.”
10 PLUSSAA KESÄLTÄ 2013
1. Zen
Vietin heinäkuun alussa 5 päivää aivan yksin. Mies ja lapsi olivat matkustaneet mummolaan ja minä päätin viettää 5 päivää yksin kotona tekemättä töitä tai tapaamatta ystäviä. Töissä oli ollut alkukesästä kovasti kiirettä ja stressiä ja aloitin heinäkuun melkoisilla ylikierroksilla. Tuo kotikutoinen viiden päivän hiljaisuusretriitti kuitenkin auttoi. Nukuin, meditoin, joogasin, kävin kävelyllä metsässä, luin, kirjoitin ja pohdiskelin elämääni. Viiden päivän kuluttua tuntui, että olin löytänyt jonkinlaisen valaistumisen. Havahduin siihen kuinka paljon uni ja meditaatio vaikuttavat jokapäiväiseen onnellisuuteeni ja tehokkuuteeni. Tänä vuonna syksy onkin ollut helpompi ja leppoisempi kuin pitkään aikaan, sillä yritän edelleen aloittaa aamuni lyhyellä meditaatiolla. Vain 10 minuuttia hiljaisuudessa istumista ja koko loppupäivän olen kevyempi ja paremmalla tuulella. Olen valitettavasti sellaista ihmistyyppiä, joka stressaantuu helposti ja kiireen keskellä otan asiat helposti liian vakavasti. Meditaatio juurruttaa niin, että on helpompi pistää asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja nähdä myös asioiden huvittavat puolet. Siksi haluan pitää meditaation mukanani koko pitkän talven ja toivottavasti ensi vuonna kesäloman saapuessa en olisi ihan niin kovilla stressikierroksilla.
2. Lukumaraton
Tuon viiden päivän lomani aikana pidin myös elämäni ensimmäisen lukumaratonin. Raportoin päivästä myös blogiini, joten siitä voitte lukea lisää täältä.
3. Sää
Kun 6 vuotta sitten muutin Osloon, olivat ensimmäiset kesät upeita ja lämpimiä. Olin vakuuttunut siitä, että Oslossa on aina parempi sää kuin Helsingissä. Kolme vuotta sitten muutimme omakotitaloon, jossa on myös pieni piha. Ensimmäisten kesien aikana ostin terassille ja pihakalustolle kasoittain kauniita tyynyjä, peittoja, mattoja ja pöytäliinoja, sillä suunnitelmissani oli istuskella pihalla lueskelemassa kesäiltaisin. Kesät 2011 ja 2012 Oslossa kuitenkin satoi taukoamatta toukokuusta syyskuulle. Peitot ja tyynyt homehtuivat hetkessä, kun en joka kerta ehtinyt juosta hakemaan niitä sisälle. Noina kahtena kesänä pyykki ei ehtiny kuivua ulkona kertaakaan, sillä sadekuuroja tuli päivittäin.
Tänä vuonna en ostanut pihalle tyynyn tyynyä. Mutta aurinkoa riitti! Koko kesä kului päivitellessä, että nyt ei voi valittaa. Ei Oslossa sentään niin hieno sää ollut kuin Helsingissä, mutta pariin edelliseen kesään verrattuna sää oli upea! Muistan jopa lueskelleeni pihalla ruohikossa, joka ei ollut yhtään märkä.
Toki toisinaan satoikin. Kerran palatessani kotiin ukkosmyrskyn jälkeen, löysin keittiön pöydältä alla olevan piirrustuksen. Näin norjalaiset isät selittävät ukkosen syntyä viattomille lapsilleen:
4. Suomi
Suomi, oi Suomi! Kesän alussa vietimme Suomessa viikon ja se teki hyvää! Ideaalitilanteessa haluaisin matkustaa Suomeen joka toinen kuukausi, mutta viime vuosien aikana olen päässyt Suomeen vain 2-3 kertaa vuodessa. Tänä vuonna tulee enkat ja reissuja tulee yhteensä viisi! Mahtavaa! Alkuvuosina masennuin aina hetkeksi Suomesta palattuani, mutta nykysin tuntuu myös hyvältä palata kotiin Osloon. Suomesta saan energiaa ja lepoa, joka kantaa arjessa. On ihanaa nähdä vanhoja ja uusia ystäviä, perhettä ja sukulaisia. Ostella kirjoja, lukea lehtiä, puhua suomea missä ja milloin vain, syödä tuttuja ruokia, kulkea tuttuja katuja ja seurata kuinka paikat ovat myös tyttärelleni kerta kerralta tutumpia, kieli kääntyy norjasta suomeen kerta kerralta helpommin ja mummolasta löytyät jo tutut lelut ja rutiinit. Haluan, että Suomesta tulee tyttärelleni aidosti toinen kotimaa ja onnekseni niin näyttää myös käyvän. Onhan Suomi myös lapseni lempihahmojen Tatun ja Patun, Muumipeikon ja Heinähatun ja Vilttitossun maa.
5. Suomi – osa 2
Loppukesästä oli pakko piipahtaa Suomessa vielä kerran lyhyellä viikonloppuvisiitillä. Ehdimme Linnanmäelle, elokuviin ja siskojen kanssa illalliselle. Tällaisia ihania minilomia yritän tehdä tulevaisuudessa enemmänkin.
6. Pohjois-Norja
Mieheni on kotoisin Pohjois-Norjasta, jossa vierailemme yleensä talvisin. Tänä vuonna matkustimme pohjoiseen kuitenkin poikkeuksellisesti kesällä ja reissu oli niin hieno, että tämän jälkeen matkustamme luultavasti aina vain kesäisin! En ole mikään Lappi-hullu enkä haluaisi asua pikkukaupungissa kaukana kaikesta, mutta Lapissa lomailu on kyllä ainutlaatuista! Vaeltelimme luonnossa, ongimme ja lepäilimme. Maisemat olivat aivan uskomattoman hienot ja onhan se aikamoista luksusta, että iltakävelyllä voi poimia matkan varrelta lakkoja!
7. Uusi pyörä
Ostin itselleni oman pyörän ensimmäistä kertaa 6 vuoteen enkä todellakaan kadu! Pyörä on ihana ja pyöräily on ihanaa! Tätä en voi hehkuttaa kylliksi!
8. Liikunta
Kokeilin kesän aikana myös monia uusia liikuntalajia. Kyllästyn nopeasti yhtä ja samaa liikuntalajia tahkotessani, joten kierrän mielelläni kokeilemassa eri kuntokeskusten erilaisia tunteja. Tänä kesänä kokeilin mm. hotjoogaa (pyörytti, luulin kuolevani) ja afrotanssia (ihanaa!) sekä pitkästä aikaa myös lihaskuntotreeniä kuntosalin laitteilla. Unen ja meditaation lisäksi myös liikunta vaikuttaa todella voimakkaasti hyvinvointiini.
9. Uudet kirjailijatuttavuudet
Kokeilin kesällä uusien liikuntalajien lisäksi myös uusia kirjailijoita! Maistoin mm. Arto Paasilinnaa, Niels Fredrik Dahlia, Thorvald Steeniä, Rakel Liehua ja Joel Haahtelaa ja hyvältähän ne maistuivat!
10. Ystävät ja perhe
Koko kesän paras asia ovat kuitenkin olleet ihanat ja rakkaat ystävät, sukulaiset ja oma perhe. Yksi ystäväni järjesti hassun salapoliisi-illallisen Agatha Christien henkeen. Toinen ystäväni sai lapsen. Kolmas matkusti tapaamaan meitä Osloon. Miehelle järjestimme spontaanit piknik-synttäri ja eri ystävien kanssa kävimme huvipuistossa, taidenäyttelyssä, ravintolassa ja elokuvissa. Sukulaisten kanssa juhlimme ylioppilasjuhlia, syntymäpäiviä ja Norjan kansallispäivää. Mies ja lapsi toivat elämääni naurua ja halauksia ihan joka päivä. Ei huono kesä.
Yritin ihan oikeasti miettiä myös viime kesän negatiivisia asioita, mutta ilmeisesti aika todellakin kultaa muistot, koska en muista muuta negatiivista kuin alkukesän stressin, joka sekin sitten helpotti. Lomaa olisi tietysti voinut varmasti olla vielä enemmän. Kuulun nimittäin siihen ihmistyyppiin, joka ei edes lapsena kyllästynyt kesälomalla. Keksin aina tekemistä, puuhailtaa, luettavaa… Onneksi ehdin myös viime kesänä puuhailla ja lueskella sen verran, että ne viime kesän miinukset ovat haihtuneet mielestä jo näin nopeasti. Näiden muistojen voimalla jaksan varmasti koko pitkän talven.
En varmaan enää tässä vaikeessa vuotta kehtaa laittaa haastetta eteenpäin kenellekään toiselle bloggarille, mutta ehkä taas ensi kesänä!
Kiva postaus! Pohjois-Norja on kauneimpia paikkoja maailmassa missä olen koskaan käynyt. Sinne on ainainen kaipuu. Ehkä ensi kesänä Lofooteille!
Heh, pitkään meni niin, että olin kiertänyt ympäri Eurooppaa ja Etelä- Amerikkaa, mutta en ollut koskaan käynyt Lapissa. Myöskään Norja ei ollut koskaan kiinnostanut mitenkään erityisesti. Vasta miehen myötä olen ymmärtänyt miten monet suomalaiset rakastavat Pohjois-Norjaa! Ja ymmärrän sen kyllä, onhan se upea paikka. ❤
Ihania kesämuistoja. 🙂 Minäkään en muuten lapsena koskaan kyllästynyt kesälomalla, enkä voinut ymmärtää sellaisia luokkatovereita tai ystäviä, jotka alkoivat joskus heinäkuussa huokailla että alkaisi se koulu jo niin olisi jotain tekemistä.
Jos tykkää lukea on aina jotain tekemistä! 😉
Tämä oli ilmoiltaa paras kesä sinä aikana, kun olen asunut Norjassa. Tähän asti on vain satanut, satanut ja satanyt vähän vielä lisää. Olin suorastaan yllättynyt lämmöstä ja auringonpaisteesta!
Minunkin mieheni on Pohjois-Norjasta, mutta en ole vielä saanut häntä motivoitua viemään minua sinne. Että näin päin meillä… 😛
🙂 Joo, toivottavasti ensi kesä olisi taas sellainen hellekesä kuin ne pari ekaa oman muuttoni jälkeen. Ja suosittelen kyllä kokeilemaan sitä Pohjois-Norjaakin! 😉
Ihana kun vastasit, Reeta, ja vielä näin kauniilla kuvilla ja muistoilla! Tuo viiden päivän “retriitti” yksin kotona kuulostaa aika unelmalta.
Kiitos haasteesta! Ja se “retriitti” oli kyllä ihana! ❤